Miten kehittäisin itseäni tai työyhteisöäni? Mikä palvelisi parhaiten juuri minun tarpeitani?

Valinta ei ole helppoa, sillä kehittämisen työmuotoja on monia. Yritys voi hankkia koulutusta, tutkintoja, valmennusta, konsultointia, neuvontaa tai työnohjausta. Voidaan päättää hankkia tutoreita, mentoreita, terapeutteja tai coacheja. – Ja lisäksi henkilöstöä voi aina ”kasvattaa” isällisellä tai äidillisellä otteella.

Kaikki luettelemani kehittämisen muodot ovat paikallaan ja tarpeellisia, kun vielä onnistutaan kohdentamaan ne tarkoituksenmukaisesti. Monet työskentelytavat myös muistuttavat toisiaan ja välillä onkin hankala määritellä, mitä työmuotoa kulloinkin toteutetaan. Työmuotojen tarjoajan tulee olla selvillä, mitä hän asiakkaalle tarjoaa ja toimia eettisesti oikein myös rajanvetotilanteissa.

Aikamme työelämässä ryhmässä tapahtuvat kehityshankkeet tuntuvat joskus hankalilta, raskailta ja epätarkoituksenmukaisilta koko osallistujajoukkoa ajatellen. Kalenterit eivät täsmää ja yhteistä aikaa ei tunnu löytyvän. Asiakkaiden kanssa keskustellessa on noussut esiin kasvava tarve ja kiinnostus pienryhmätyöskentelyyn ja aivan henkilökohtaiseen kehitysohjelmaan. Puhumme ”täsmä-tarpeesta”. Tämä ei tietenkään sulje pois isompien ryhmien kokoontumisen tarvetta silloin, kun tavoite on ryhmälle yhteinen. Käytäntö on osoittanut, että mitä täsmällisempiä ja yksityiskohtaisempia asioita tavoitellaan, sitä henkilökohtaisemmalle tasolle kannattaa pyrkiä.

Coaching on hyvin henkilökohtainen kehittämismenetelmä, jonka vaikutuksia ja hyötyjä valmennettava pääsee arvioimaan hyvin nopeasti. Tavoitteen määrittelemisen jälkeen jo seuraavalla kerralla voi todeta menetelmän hyödyt. Tässä menetelmässä autetaan valmennettavaa kehittymään, oivaltamaan ja tekemään päätöksiä oman tavoitteen hyväksi. Meillä kaikilla on käytettävänämme huomattavasti enemmän potentiaalia, kuin todellisuudessa käytämme. Coaching auttaa hyödyntämään koko reservin, ei vain valmennettavan itsensä, vaan koko työyhteisön menestykseksi.

Tämän päivän johtamisen ”ismi” tai suuntaus on vahvasti esimiesten ja yritysjohdon tunneälykkäässä johtamisessa. Kyse on haasteellisesta johtamisen näkökulmasta. Silloin kun asiat sujuvat, tunneälykkyyttä ei kukaan erikseen kaipaa. Paradoksaalista työyhteisössä onkin juuri se, että kun suoriudut tehtävästäsi esimerkillisesti, kaikki on hyvin. Kaikki pitävät tyyliäsi itsestään selvyytenä, mahtavan persoonasi tuotteena. Ympäristösi ei välttämättä tiedosta, että ”teet esimiestyötä” vaan olet oma, pidetty itsesi. Parhaimmillaan juuri näin.

Entäs jos asiat eivät sujukaan aina täydellisesti? Henkilökohtainen menestyminen työssä on vaikeasti ennustettavissa, mutta sitä voi rakentaa ja suunnitella systemaattisesti. Mikään trendi tai ”ismi” ei tuo uutta aihealuetta itse johtamiseen tai esimiestyöhön -näkökulmiin ja lähestymistapoihin kyllä. Tunneälykkään johtamisen kehittämismenetelmänä coaching toimii hyvin. Menetelmässä jalostutaan hyvästä paremmaksi ja katse on suunnattuna tähän päivään ja tulevaisuuteen. Mahtava persoona meillä kaikilla on, coaching voi hioa siitä todella upean!

Tunneälykkäässä johtamisessa kiinnitetään huomio positiiviseen vireeseen, henkisiin jarruihin ja esteisiin sekä vaikeiden asioiden hallintaan. Työyhteisön mahdollisten suorituskriisien käsittelyyn tarvitaan rehellistä itsetuntemusta ja voimavaroja. Koska coaching on erittäin luottamuksellista valmennettavan rinnalla kulkemista, voit keskusteluissa käsitellä arkaluonteisiakin asioita. Coach luo tavoitteeseesi selkeyttä ja jäsentää asioita kanssasi.

Positiivinen vire koostuu itsetuntomme tasapainosta, ajattelun avoimuudesta sekä kyvystä luoda haasteellisuutta ja saada aikaan menestystä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa coachin kanssa valmennettava ottaa käyttöön omia, piileviäkin voimavarojaan, joilla hän edistää positiivista virettä. Keskustelun tavoitteena on nimenomaan johdattaa valmennettava tekemään oivalluksia, jotka auttavat häntä valitsemaansa tavoitetta kohti. Coach motivoi, innostaa, rohkaisee ja haastaa sinua. Tarkoituksena on edistää pohtimista ja herätellä löytöjä.

Henkisillä jarruilla ja esteillä tarkoitetaan pelkoa epäonnistumisesta, oppimisen esteitä, kontrollin tarvetta sekä negatiivista vaikuttamista ja itsekeskeisyyttä voimavarana. Näitäkin asioita käsiteltäessä on menetelmän vahvuus jälleen yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus. Sen sijaan että lähdetään opettamaan valmennettavaa, autetaan häntä oppimaan itse; tekemään havaintoja ja päättämään toimenpiteistä. On tärkeää, että coach on itse neutraali mieleltään ja ottaa vastaan kuulemansa ilman omia arvoasetelmia. Coach onkin pääosin puhdas havainnoitsija, joka käsittelee kuulemaansa ainoastaan auttaakseen valmennettavaa eteenpäin.

Vaikeiden asioiden hallitsemisessa tarkastellaan oman kehityksen vahvistamista, kriiseistä selviämistä, kehityssuuntien muuttamista, muiden konsultointia ja turvallisuuden luomista. Vaikeiden asioiden kanssa painiessa ”ulkopuolinen” coach auttaa valmennettavaa fokusoimaan ajatteluaan ja toimintaansa sekä suunnittelemaan toimintastrategiaa. Jälleen tavoitteen saavuttaminen on ykkösasia, jossa coach hakee ”ydintä” yhdessä valmennettavan kanssa.

Tunneälykäs johtaminen tai elämäntapa ei ole välttämättä helppoa. Työyhteisössä taitavasti tunneälyllä johtava henkilö on yrityksen arvokkainta omaisuutta. Hän jaksaa tarttua toimeen ja kulkee rinta rottingilla. Hän on se, joka pitää henkilöstön ilmapiirin hyvänä ja säilyttää uskon vaikeinakin aikoina. Kaikki hyvät asiat vaativat työtä. Johtamisessa se on itsensä jatkuva kehittäminen. Voin vakuuttaa, että hyvä, juuri sinun persoonaasi sopiva coach tuo sinulle mukavan ulkopuolisen lisämausteen itsesi kehittämiseen.

Positiivinen vire, henkiset jarrut ja esteet sekä vaikeiden asioiden hallinnointi vaatii meiltä runsaasti hyvää energiaa. Itse kokeneena lupaan sinulle, että pohdinta ja asioiden käsittely coachin kanssa lisää energiamäärääsi!

Kiinnostuitko? Kerron mielelläni lisää.

Riitta Varsala
Suomen Coaching-yhdistyksen jäsen
MMC:n projektijohtaja